Sukukirjan lukuohje

Tämä verkkosivu sisältää ohjeita Jooseppi ja Lyyli Sajaniemen jälkipolvet kattavan sukukirjan lukemiseen. Yleisiä tietoja sukukirjasta ja sen kokoamisesta löytyy sivulta https://saja.kapsi.fi/pub/sajas/.

Eräitä käsitteitä

Joosepin jälkeläinen

Sukukirjassa Joosepin jälkeläisiksi katsotaan ensinnäkin Joosepin biologiset jälkeläiset sekä Joosepin jälkeläisten lapsiksi virallisissa rekistereissä merkityt ei-biologiset jälkeläiset.

Lisäksi Joosepin jälkeläisten adoptoimat lapset katsotaan sukukirjassa Joosepin jälkeläisiksi.

Adoptioon voidaan rinnastaa kasvattilapset eli tapaukset, joissa lapsi on kasvanut ja asunut Joosepin jälkeläisen perheessä ja tullut ajatuksellisesti Joosepin jälkeläisen (mahdollisten) omien lasten kanssa samaan asemaan, mutta adoptio on syystä tai toisesta jäänyt tekemättä.

Sen sijaan uusperheeseen toisen puolison kautta tulleita lapsia ei katsota Joosepin jälkeläisiksi ellei Joosepin jälkeläinen erityisesti ole adoptoinut tällaista lasta.

Syntymä/kuolinpaikka

Syntymä/kuolinpaikalla tarkoitetaan sitä kuntaa, jossa henkilö on ollut kirjoilla kyseisen tapahtuman aikaan. Kunta kirjataan tuona ajankohtana voimassa olleen kuntajaon mukaisesti.

Ihmiset voivat kuitenkin olla kovin kiintyneitä kotiseutuunsa ja haluaisivat sen näkyvän syntymäpaikkana – vallankin kun kuntaliitosten mukana on syntynyt hyvinkin suuria kuntia, joiden laidoilla ei aina välttämättä osata identifioitua uuteen keskuspaikkaan. Niinpä paikaksi voidaan merkitä esimerkiksi "Joensuu, Tuupovaara" Joensuuhun kuuluvan Tuupovaaran omaksi asuinpaikakseen kokevan henkilön kohdalla.

Synnytyssairaaloita ei joka kunnassa ole ja kuolema voi kohdata muualla kuin oman kotikunnan alueella. Tällöin voidaan tapahtumakunta haluttaessa kirjata sulkuihin kotikunnan perään, esimerkiksi "Joensuu (Lontoo)".

Syntymä- ja kuolinpaikan merkintä voikin olla monipuolisimmillaan muotoa "Kotikunta, Asuinpaikka (Tapahtumakunta)".

Puoliso ja liitto

Aikoinaan "liitto" oli kohtuullisen selkeä käsite – liitto syntyi, kun mentiin naimisiin – mutta nyttemmin "liitto"-käsite on monipuolistunut ja samalla hämärtynyt. Sukukirjassa lähtökohdaksi onkin otettu se, että liitto syntyy, kun muutetaan yhteen tositarkoituksella. Sillä ei ole merkitystä, onko liitto rekisteröity jollakin tavalla vaiko ei.

Liiton toinen osapuoli on puoliso, jonka sukupuoleen sukukirja ei ota mitään kantaa. Siten liiton käsite on sukupuolineutraali. (Ja koska eri puolisoiden kanssa solmitut liitot voivat mennä ajallisesti päällekkäin, niin liitot ovat periaatteessa myös lukumääräneutraaleja.)

Liittojen merkitsemisessä on valitettavasti kuitenkin suurta horjuvuutta. Koska yllä kuvatun määritelmän mukaiset liitot eivät välttämättä löydy mistään rekistereistä, niin niiden olemassaolo on jäänyt tietojen ilmoittajien omaan harkintaan ja eri ihmiset ovat päätyneet erilaisiin ratkaisuihin.

Tähän liitto-käsitteen hämärtymiseen liittyy myös se, että kun aikoinaan vihille mentiin liiton alussa, niin nykyisin vihille mennään sitten joskus myöhemmin – jos nyt ylipäätään mennään ollenkaan. Tästä on seurannut horjuvuutta myös liittojen alkuajankohtien merkitsemisessä: osassa tapauksista liiton alkamisajankohdaksi onkin voitu merkitä avioliiton solmimisajankohta, vaikka avioon olisi menty vasta vuosiakin saman katon alle muuttamisen jälkeen.

Tavoite on ollut merkitä liiton ajankohdaksi yhteisasumisen alkamisen ajankohta ja laittaa avioliiton solmimisajankohta lisätiedoksi, mutta tämä ei varmaankaan ole aina onnistunut.

Sukukirjan eri versiot

Sukukirja on saatavissa kolmena eri versiona, jotka eroavat toisistaan kuvien tarkkuuden (eli resoluution eli koon) suhteen. Kullekin kuvalle varattu tila on sukukirjassa aina sama, mutta kuvan tarkkuus vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu, kun kuvaa suurentaa näytöllä. Matalan tarkkuuden kuvasta ei löydy niin paljon yksityiskohtia kuin korkeamman tarkkuuden kuvasta, joten se alkaa suurennettaessa muuttua epäselväksi aiemmin kuin korkeamman tarkkuuden kuva.

Kuvista on kolme eri tarkkuutta: matala, keskilaatu ja korkea. (Napsauttamalla edellä olevia linkkejä näet miltä sama esimerkkikuva näyttää eri tarkkuuksilla. Jos kuvat eivät näytä erikokoisilta, niin se johtuu käyttämäsi ikkunan pienuudesta.) Sukukirjassa kuvat näkyvät tällaisina.

Kukin sukukirjan kolmesta versiosta on saatavana sekä PDF-muodossa että HTML-muodossa.

PDF-muotoinen sukukirja:
- PDF-muoto on yleisesti käytetty tekstiä ja kuvia sisältävien dokumenttien välitysmuoto. Se liikkuu kätevästi sähköpostin liitteenä, joskin eri sähköpostijärjestelmät voivat asettaa rajoituksia liitteiden enimmäiskoolle.
- PDF-muotoista sukukirjaa luet käyttämällä oman laitteesi tavanomaista PDF-lukijaohjelmaa. Useat sähköpostiohjelmat osaavat myös näyttää PDF-muotoisen dokumentin suoraan esikatselutilassa, jolloin liitettä ei tarvitse edes erikseen tallentaa ("ladata") tietokoneelle tai kännykkään lukemista varten.
  Jos sukukirjaa ei lataa omalle laitteelleen, niin silloin sähköpostiviestiä ei pidä hävittää ("Poista") vaan se kannattaa säilyttää ("Siirrä kansioon" tai "Arkistoi"), jotta sukukirjaa pääsee lukemaan myöhemminkin.
- PDF-lukijaohjelmia on erilaisia ja niiden ominaisuuksissa on eroja. Jos dokumentin sisäiset linkit eivät toimi niitä napsautettaessasi, niin siirry käyttämään sellaista PDF-lukukuohjelmaa, jolla linkit toimivat.
- PDF-lukijaohjelmat eivät tue sukukirjan tauluissa olevia lapsi- ja lapsenlapsilistojen sekä sisarus-, serkus- ja pikkuserkusparvien näyttämistä. Ne eivät myöskään tue sukupuun haarojen sulkemista ja avaamista, vaan kaikki haarat ovat jatkuvasti kokonaisuudessaan auki.
HTML-muotoinen sukukirja:
- HTML-muoto on yleisesti käytetty verkkosivujen esitysmuoto. HTML-dokumentti voidaan lähettää sähköpostin liitteenä, mutta sen käsittelyssä mobiililaitteissa (älykännykkä, tabletti) voi olla vaikeuksia.
- HTML-muotoista sukukirjaa luet millä tahansa selaimella (eli ohjelmalla, jota käytät muutenkin verkkosivujen lukemiseen). Useat sähköpostiohjelmat osaavat näyttää myös HTML-muotoisen dokumentin suoraan esikatselutilassa, jolloin liitettä ei tarvitse edes erikseen tallentaa lukemista varten.
  (Tätä kirjoitettaessa esimerkiksi Gmail:in tietokoneversio tosin näyttää HTML-dokumentista esikatselussa vain lähdekoodin, joka on lukukelvotonta mössöä. Jos näin käy, niin tallenna liitetiedosto koneellesi ja avaa se sitten selaimeen.)
  Jos sukukirjaa ei lataa omalle laitteelleen, niin silloin sähköpostiviestiä ei pidä hävittää ("Poista") vaan se kannattaa säilyttää ("Siirrä kansioon" tai "Arkistoi"), jotta sukukirjaa pääsee lukemaan myöhemminkin.
- HTML-muoto tukee sukukirjan kaikkea toiminnallisuutta (napsautettavissa olevat linkit sukukirjan eri kohtien välillä, hiirellä avautuvat lapsenlapsi-, serkus- ym. listat sekä sukupuun haarojen sulkeminen ja avaaminen). HTML-muodossa on myös helppo katsella kuvia suurempina ("Avaa kuva uuteen välilehteen").
  PDF-muodosta poiketen HTML-muodossa on yhtenäisesti jatkuva ulkoasu ilman turhia ja häiritseviä sivunvaihtoja.

Sekä PDF- että HTML-muoto ovat parhaimmillaan, kun niitä luetaan joko tietokoneella tai tabletilla. Kännykän näyttö on sukukirjan lukemiseen kovin pieni, joskin varsinkin HTML-muotoa pystyy lukemaan vaaka-asentoon asetetulla kännykän näytölläkin.

Sukukirjasta voi saada sähköpostin liitteenä matalan ja keskitarkkuuden kuvilla varustetut versiot sekä PDF- että HTML-muodossa. Korkean tarkkuuden kuvia käyttävät muodot ovat ladattavissa sukukirjan jakelun yhteydessä annetusta osoitteesta vain rajoitetun ajan.

Osa 1: Sukupuu

Sukupuussa esiintyy vain suvun kantapariskunnan jälkeläiset. Toisin sanoen sukupuussa ei näy heidän puolisoitaan. Tässä näytönkaappaus William Fondan sukupuusta Henry Fondan kohdalta:

Esimerkistä käy ilmi (keltainen korostus kuvassa), että Henry Fondalla on kolme lasta: Jane, Peter ja Amy.

Jane Fondalla on puolestaan kaksi lasta (Vanessa ja Troy), jotka siis löytyvät seuraamalla Janen pallukasta alaspäin lähtevää viivaa ja siitä oikealle erkanevia haaroja.

Puolisot eivät selviä sukupuusta, mutta esimerkiksi Jane Fondan puolisot selviävät hänen hänen tarkoista tiedoistaan Taulussa 8. Sukupuussa olevat tauluviittaukset ovatkin napsautettavissa olevia linkkejä.

Myös Bridget Fondalla on lapsia, mutta he eivät näy, koska hänestä alkava sukupuun haara on suljettu napsauttamalla hänen nimensä edessä olevaa pallukkaa, jonka väri on samalla muuttunut tummanpunaiseksi. (Toimii vain HTML-versiossa.) Haaran voi avata napsauttamalla pallukkaa uudestaan.

Henry Fondan nimi on violetilla, koska hän on suvun kantaisän lapsi eli sukuhaaransa kantahenkilö. Joosepin jälkeläisten sukupuussa violetilla on merkitty vastaavasti Joosepin lapset, joista jokainen aloittaa oman sukuhaaransa.

Osa 2: Sukutaulut

Sukukirjan luettavuus perustuu tauluihin ja niiden välisiin linkityksiin. Perheelliset Joosepin jälkeläiset – joilla on siis vähintään yksi puoliso tai lapsi – esitetään omissa tauluissaan ja perheettömät näkyvät vanhempansa taulussa.

Käydään esimerkkinä läpi Jane Fondan taulu (Taulu 8) kohta kohdalta. Kokonaisuudessaan taulu näyttää tältä:

Taulun alussa on suvun kantapariskunnasta alkava sukupolviketju. Siinä esiintyvät etunimi-syntymävuosi-parit ovat napsautettavissa olevia linkkejä kyseisen esivanhemman omaan tauluun:

Näitä seuraa käsiteltävän henkilön perustiedot, joita ovat täydellinen nimi ja siinä tapahtuneet muutokset, syntymä- ja mahdollinen kuolinvuosi sekä ikä kuollessa:

Jos henkilön nimi ei ole tiedossa tai henkilö ei halua nimensä näkyvän sukukirjassa, niin nimeksi on merkitty Nnnnn Nnnnnn. Vastaavasti ajankohdaksi on merkitty xxxx silloin, kun se ei ole tiedossa tai sen ei haluta näkyvän.

Seuraavalla rivillä on sukutaulujen keskinäisten yhteyksien hahmottamista avustavia tietoja. Siinä on kerrottu sukuhaara ja monenteenko sukupolveen henkilö kuuluu sekä annettu napsautettavissa oleva linkki henkilön omiin tietoihin sukupuussa.

Tätä seuraa kokoelma linkkejä henkilön sukulaisiin. Ensimmäisenä on napsautettavissa oleva linkki henkilön vanhempien tiedot sisältävään tauluun ja lisäksi kerrottu, mihin tauluun saakka henkilön omien jälkipolvien taulut jatkuvat. Taulut on järjestetty siten, että henkilön omien lasten, lastenlasten, jne. taulut ovat aina henkilön oman taulun perässä. Jane Fondan jälkeläisten tiedot jatkuvat hänen omasta taulusta aina tauluun 10 asti.

Näitä seuraa listat henkilön lapsista ja lapsenlapsista sekä siitä sisarusparvesta, serkusparvesta ja pikkuserkusparvesta, johon henkilö kuuluu. Nämä listat ilmestyvät näkyviin, kun vie hiiriosoittimen kyseiseen kohtaan.

Listassa olevat nimet ovat napsautettavissa olevia linkkejä.

Kosketusnäytöllistä laitetta (älykännykkä, tabletti) käytettäessä kohtaa on napsautettava, jotta listan saa näkyviin. PDF-versiossa nämä listat eivät toimi lainkaan.

Näiden tietojen jälkeen löytyy henkilön muut tiedot. Ensimmäisellä rivillä on "virallista" tietoa kuten syntymäpaikka (jonka eri muotoja on kuvattu tämän ohjeen alussa), ja seuraavilta riveiltä löytyy vapaamuotoinen henkilökuvaus:

Lopuksi taulussa on esitelty henkilön jokainen puoliso sekä tämän puolison kanssa yhteiset lapset.

Kustakin puolisosta näkyy perus- ja muut tiedot samalla tavalla kuin edellä on kuvattu. Lisäksi puolison nimen edessä on liiton alkamisvuosi ja mahdollinen päättymisvuosi. Jos liitto on päättynyt jomman kumman puolison kuolemaan, niin päättymisvuotta ei ole merkitty näkyviin:

Liitto voi olla rekisteröity (esim. avioliitto) tai rekisteröimätön – olennaista on se, että on asuttu yhdessä. Tämän ohjeen alussa tätä asiaa on käsitelty tarkemmin.

Jos nimen edessä ei ole sanaa "puoliso", niin kyseessä on seuraavana mainitun lapsen toinen vanhempi, joka ei kuitenkaan ole ollut liitossa taulun päähenkilön kanssa.

Lapset on lueteltu vanhimmasta nuorimpaan. Perheellisistä lapsista luettelossa on pelkästään perustiedot sekä napsautettavissa oleva linkki lapsen omaan tauluun, josta löytyvät hänen muut tietonsa:

Perheettömän lapsen tapauksessa hänen perus- ja muut tietonsa löytyvät suoraan tästä vanhemman taulusta.

Taulun lopussa on luettelot siitä sisarusparvesta, serkusparvesta ja pikkuserkusparvesta, johon henkilön lapset kuuluvat. Serkus- ja pikkuserkusparvissa henkilöt on ryhmitelty perheittäin.

Nytpä siis osaamme lukea Jane Fondan taulun kokonaisuudessaan. Puolisoita hänellä on ollut kolme. Kahdesta ensimmäisestä liitosta on kummastakin yksi lapsi – kolmas liitto on päättynyt lapsettomana: