Jooseppi Sajaniemen jälkipolvet kattavan sukukirjan lukuohje

Tämä verkkosivu sisältää ohjeita Jooseppi Sajaniemen jälkipolvet kattavan sukukirjan lukemiseen. Yleisiä tietoja sukukirjasta ja sen kokoamisesta löytyy sivulta https://saja.kapsi.fi/pub/sajas/.

Eräitä käsitteitä

Joosepin jälkeläinen

Sukukirjassa Joosepin jälkeläisiksi katsotaan ensinnäkin Joosepin biologiset jälkeläiset sekä Joosepin jälkeläisten lapsiksi virallisissa rekistereissä merkityt ei-biologiset jälkeläiset.

Lisäksi Joosepin jälkeläisten adoptoimat lapset katsotaan sukukirjassa Joosepin jälkeläisiksi.

Adoptioon voidaan rinnastaa kasvattilapset eli tapaukset, joissa lapsi on kasvanut ja asunut Joosepin jälkeläisen perheessä ja tullut ajatuksellisesti Joosepin jälkeläisen (mahdollisten) omien lasten kanssa samaan asemaan, mutta adoptio on syystä tai toisesta jäänyt tekemättä.

Sen sijaan uusperheeseen toisen puolison kautta tulleita lapsia ei katsota Joosepin jälkeläisiksi ellei Joosepin jälkeläinen erityisesti ole adoptoinut tällaista lasta.

Syntymä/kuolinpaikka

Syntymä/kuolinpaikalla tarkoitetaan sitä kuntaa, jossa henkilö on ollut kirjoilla kyseisen tapahtuman aikaan. Kunta kirjataan tuona ajankohtana voimassa olleen kuntajaon mukaisesti.

Ihmiset voivat kuitenkin olla kovin kiintyneitä kotiseutuunsa ja haluaisivat sen näkyvän syntymäpaikkana – vallankin kun kuntaliitosten mukana on syntynyt hyvinkin suuria kuntia, joiden laidoilla ei aina välttämättä osata identifioitua uuteen keskuspaikkaan. Niinpä paikaksi voidaan merkitä esimerkiksi "Joensuu, Tuupovaara" Joensuuhun kuuluvan Tuupovaaran omaksi asuinpaikakseen kokevan henkilön kohdalla.

Synnytyssairaaloita ei joka kunnassa ole ja kuolema voi kohdata muualla kuin oman kotikunnan alueella. Tällöin voidaan tapahtumakunta haluttaessa kirjata sulkuihin kotikunnan perään, esimerkiksi "Joensuu (Lontoo)".

Syntymä- ja kuolinpaikan merkintä voikin olla monipuolisimmillaan muotoa "Kotikunta, Asuinpaikka (Tapahtumakunta)".

Puoliso ja liitto

Aikoinaan "liitto" oli kohtuullisen selkeä käsite – liitto syntyi, kun mentiin naimisiin – mutta nyttemmin "liitto"-käsite on monipuolistunut ja samalla hämärtynyt. Sukukirjassa lähtökohdaksi onkin otettu se, että liitto syntyy, kun muutetaan yhteen tositarkoituksella. Sillä ei ole merkitystä, onko liitto rekisteröity jollakin tavalla vaiko ei.

Liiton toinen osapuoli on puoliso, jonka sukupuoleen sukukirja ei ota mitään kantaa. Siten liiton käsite on sukupuolineutraali. (Ja koska eri puolisoiden kanssa solmitut liitot voivat mennä ajallisesti päällekkäin, niin liitot ovat periaatteessa myös lukumääräneutraaleja.)

Liittojen merkitsemisessä on valitettavasti kuitenkin suurta horjuvuutta. Koska yllä kuvatun määritelmän mukaiset liitot eivät välttämättä löydy mistään rekistereistä, niin niiden olemassaolo on jäänyt tietojen ilmoittajien omaan harkintaan ja eri ihmiset ovat päätyneet erilaisiin ratkaisuihin.

Tähän liitto-käsitteen hämärtymiseen liittyy myös se, että kun aikoinaan vihille mentiin liiton alussa, niin nykyisin vihille mennään sitten joskus myöhemmin – jos nyt ylipäätään mennään ollenkaan. Tästä on seurannut horjuvuutta myös liittojen alkuajankohtien merkitsemisessä: osassa tapauksista liiton alkamisajankohdaksi onkin voitu merkitä avioliiton solmimisajankohta, vaikka avioon olisi menty vasta vuosiakin saman katon alle muuttamisen jälkeen.

Tavoite on ollut merkitä liiton ajankohdaksi yhteisasumisen alkamisen ajankohta ja laittaa avioliiton solmimisajankohta lisätiedoksi, mutta tämä ei varmaankaan ole aina onnistunut.

Sukukirjan eri versiot

Sukukirja on saatavissa kolmena eri versiona, jotka eroavat toisistaan muun muassa kuvien koon suhteen. Kullekin kuvalle varattu tila on sukukirjassa aina sama, mutta kuvan koko vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu, jos kuvaa suurentaa näytöllä. Pienestä kuvasta ei löydy niin paljon yksityiskohtia kuin suuremmasta, joten se alkaa suurennettaessa muuttua epäselväksi aiemmin kuin suurempi kuva.

Kuvista on kolme eri kokoa: pieni, keskikokoinen ja suuri. (Napsauttamalla edellä olevia linkkejä näet miltä sama esimerkkikuva näyttää eri kokoisina. Jos kuvat eivät näytä erikokoisilta, niin se johtuu käyttämäsi ikkunan pienuudesta.)

Sukukirjan versiot ovat seuraavat:

PDF-versio pienillä kuvilla:
- PDF-versio pienillä kuvilla toimitetaan kätevästi sähköpostin liitteenä. (Muut versiot ovat niin suuria, että monet sähköpostijärjestelmät eivät salli niin suuria liitetiedostoja.)
- Koostuu yhdestä PDF-dokumentista, jota voi lukea tavanomaisilla PDF-lukuohjelmilla. Jotkut sähköpostinlukijat osaavat näyttää PDF-muotoiset liitteet suoraankin, jolloin liitettä ei tarvitse edes erikseen tallentaa ("ladata") tietokoneelle tai kännykkään lukemista varten.
- Jos dokumentin sisäiset linkit eivät toimi niitä napsautettaessa, niin siirry käyttämään sellaista PDF-lukukuohjelmaa, jolla linkit toimivat.
PDF-versio keskikokoisilla kuvilla:
- PDF-versio keskikokoisilla kuvilla on ladattavissa annetusta osoitteesta ja vain rajoitetun ajan.
- Kuvien kokoa lukuunottamatta tämä on samanlainen kuin pieniä kuvia käyttävä PDF-versio.
  Kuvien koon vaikutuksen käyttämässäsi PDF-lukuohjelmassa näet tästä lyhyestä PDF-dokumentista: mallikuvat_pieni_ja_keskikokoinen.pdf.
HTML-versio:
- HTML-versio käyttää suuria kuvia ja se on ladattavissa annetusta osoitteesta ja vain rajoitetun ajan.
  HTML-versiossa kuvat näyttävät tällaiselta: mallikuva_suuri.html.
- Koostuu yhdessä zip-paketissa olevista HTML- ja kuvatiedostoista. Zip-paketti pitää tallentaa ja purkaa tietokoneelle (tai kännykkään) lukemista varten, mikä vaatii jonkin verran tietoteknistä osaamista. Lukemiseen voi käyttää mitä tahansa selainta.
  (Jos kuvat eivät näy, niin kopioi zip-paketin sisältö aidosti uuteen paikkaan sen sijaan, että katselisit HTML-tiedostoa zip-paketin sisällön esikatselunäkymässä.)
- PDF-versioihin verrattuna HTML-versiossa on parempilaatuiset kuvat, joita voi myös katsella täysikokoisina ("avaa kuva uuteen välilehteen"), sukupuun haarojen sulkemis- ja avaamismahdollisuus (napsauta vihreää pallukkaa) sekä yhtenäisesti jatkuva ulkoasu ilman turhia ja häiritseviä sivunvaihtoja.

Sekä PDF-versiot että HTML-versio ovat parhaimmillaan, kun niitä luetaan joko tietokoneella tai tabletilla. Kännykän näyttö on sukukirjan lukemiseen turhan pieni.

Osa 1: Sukupuu

Sukupuussa esiintyy vain suvun kantapariskunnan jälkeläiset. Toisin sanoen sukupuussa ei näy heidän puolisoitaan. Tässä näytönkaappaus William Fondan sukupuusta Henry Fondan kohdalta:

Esimerkistä käy ilmi (keltainen korostus kuvassa), että Henry Fondalla on kolme lasta: Jane, Peter ja Amy.

Jane Fondalla on puolestaan kaksi lasta (Vanessa ja Troy), jotka siis löytyvät seuraamalla Janen pallukasta alaspäin lähtevää viivaa ja siitä oikealle erkanevia haaroja.

Puolisot eivät selviä sukupuusta, mutta esimerkiksi Jane Fondan puolisot selviävät hänen hänen tarkoista tiedoistaan Taulussa 8. Sukupuussa olevat tauluviittaukset ovatkin napsautettavissa olevia linkkejä.

Myös Bridget Fondalla on lapsia, mutta he eivät näy, koska hänestä alkava sukupuun haara on suljettu napsauttamalla hänen nimensä edessä olevaa pallukkaa, jonka väri on samalla muuttunut tummanpunaiseksi. (Toimii vain HTML-versiossa.) Haaran voi avata napsauttamalla pallukkaa uudestaan.

Henry Fondan nimi on violetilla, koska hän on suvun kantaisän lapsi eli sukuhaaransa kantahenkilö. Joosepin jälkeläisten sukupuussa violetilla on merkitty vastaavasti Joosepin lapset, joista jokainen aloittaa oman sukuhaaransa.

Osa 2: Sukutaulut

Sukukirjan luettavuus perustuu tauluihin ja niiden välisiin linkityksiin. Perheelliset Joosepin jälkeläiset – joilla on siis vähintään yksi puoliso tai lapsi – esitetään omissa tauluissaan ja perheettömät näkyvät vanhempansa taulussa.

Käydään esimerkkinä läpi Jane Fondan taulu (Taulu 8) kohta kohdalta. Kokonaisuudessaan taulu näyttää tältä:

Taulun alussa on suvun kantapariskunnasta alkava sukupolviketju. Siinä esiintyvät etunimi-syntymävuosi-parit ovat napsautettavissa olevia linkkejä kyseisen esivanhemman omaan tauluun:

Näitä seuraa käsiteltävän henkilön perustiedot, joita ovat täydellinen nimi ja siinä tapahtuneet muutokset sekä syntymä- ja mahdollinen kuolinvuosi:

Seuraavilla riveillä on sukutaulujen keskinäisten yhteyksien hahmottamista avustavia tietoja. Niissä on kerrottu sukuhaara ja monenteenko sukupolveen henkilö kuuluu sekä annettu napsautettavissa olevat linkit sekä henkilön omiin tietoihin sukupuussa että hänen vanhempiensa tiedot sisältävään tauluun.

Lisäksi on kerrottu, mihin tauluun saakka henkilön omien jälkipolvien taulut jatkuvat. Taulut on järjestetty siten, että henkilön omien lasten, lastenlasten, jne. taulut ovat aina henkilön oman taulun perässä. Jane Fondan jälkeläisten tiedot jatkuvat hänen omasta taulusta tauluun 10 asti.

Näiden tietojen jälkeen löytyy henkilön muut tiedot. Ensimmäisellä rivillä on "virallista" tietoa kuten syntymäpaikka (jonka eri muotoja on kuvattu tämän ohjeen alussa), ja seuraavilta riveiltä löytyy vapaamuotoinen henkilökuvaus:

Lopuksi taulussa on esitelty henkilön jokainen puoliso sekä tämän puolison kanssa yhteiset lapset.

Kustakin puolisosta näkyy perus- ja muut tiedot samalla tavalla kuin edellä on kuvattu. Lisäksi puolison nimen edessä on liiton alkamisvuosi ja mahdollinen päättymisvuosi. Jos liitto on päättynyt jomman kumman puolison kuolemaan, niin päättymisvuotta ei ole merkitty näkyviin:

Liitto voi olla rekisteröity (esim. avioliitto) tai rekisteröimätön – olennaista on se, että on asuttu yhdessä. Tämän ohjeen alussa tätä asiaa on käsitelty tarkemmin.

Perheettömän lapsen tapauksessa hänen perus- ja muut tietonsa löytyvät suoraan tästä vanhemman taulusta. Perheellisistä lapsista on pelkästään perustiedot sekä napsautettavissa oleva linkki lapsen omaan tauluun, josta löytyvät hänen muut tietonsa:

Nytpä siis osaamme lukea Jane Fondan taulun kokonaisuudessaan. Puolisoita hänellä on ollut kolme. Kahdesta ensimmäisestä liitosta on kummastakin yksi lapsi – kolmas liitto on päättynyt lapsettomana: